Teocaltitánin asukkaat ovat aina tienneet, että kylän vieressä oleva suuri kukkula on jollakin tapaa erityinen. Alkuvuodesta 2009 kukkulalla aloitetut arkeologiset kaivaukset osoittivat kyläläisten olleen oikeassa. Kukkulan metsittyneet kummut paljastuivat muinaisen intiaanikaupungin pyramideiksi.

Teocaltitán tänään
Teocaltitánin kylä sijaistee Jaliscon osavaltiossa Meksikossa hieman alle kaksisataa kilometriä osavaltion pääkaupungista koilliseen. Kylässä asuu viitisen sataa ihmistä ja heistä suurin osa on espanjalaisten jälkeläisiä. Kylän pääelinkeino on karjatalous, koska alueen karu maaperä ei sovi viljelyyn.

Elämä kylässä on rauhallista. Kuumottavan auringon alla ihmiset tekevät töitä, viettävät paljon aikaa yhdessä ja yrittävät keksiä tekemistä muuttumattomalta tuntuvassa arjessa. Vedonlyönti keskenään taistelevien kukkojen puolesta on köyhän kylän suosittu ajanviettotapa.

– Kukkotappelut tuovat jännitystä kyläläisten elämään, turismin kehittämisyksikön johtaja Levi Gonzales Lozano kertoo. ­­

- Osallistun itsekin niihin. Ajatus helposta rikastumisesta viehättää monia. Ihmiset lyövät vetoa hurjistakin summista; toiset ovat hävinneet vedonlyönnissä jopa kotinsa.

Katolisuus on läsnä kaikkialla kylässä. Talojen katoilla on ristejä ja seinille on ripustettu pyhimysten kuvia. Uskonnolliset juhlat ovat myös tärkeä osa kansanperinnettä ja kyläläisten arkea. Gonzales Lozanolla on selkeä näkemys uskonnollisuuden merkityksestä kyläläisten elämässä:

- Uskonnollisuus on helppo tapa paeta vastuuta, sillä ihmisten ei tarvitse kouluttautua ratkaistaakseen elämänsä ongelmia. He voivat yksinkertaisesti pyytää apua pyhimyksiltä. Koulutuksen puute on vakava ongelma kylässä. Sen vuoksi myöskään karjatalous ei ole kehittynyt perustuotannosta jalostukseen ja suuri osa ihmisistä elää kurjuudessa.

Teocaltitán 1500 vuotta sitten
Tammikuussa 2009 Jaliscon osavaltion viranomaiset palkkasivat arkeologin tutkimaan Teocaltitánin reunamilla kohoavaa suurta kukkulaa. Jo kartoituksen alkuvaiheissa selvisi, että kukkulan kummut ovat metsittyneitä pyramideja. Kiviröykkiöt kumpujen ympärillä ovat muinaisen kaupungin rakenteita; muureja ja asuintaloja. Kasvillisuuden ja roskien alta oli löytynyt muinainen intiaanikaupunki.

– Kukkula on noin 1500 vuotta vanha intiaanien pyhän kaupungin keskus, alueen kartoitusta johtava arkeologi Luis Alberto Martínez Castro kertoo.

– Pyramideja ei ole vielä kaivettu esille, sillä ne ovat kauttaaltaan kasvillisuuden peitossa. Kaupungin rakenteiden esiin kaivaminen on pitkä prosessi, joka vie vuosia, Martínez Castro jatkaa.

Koska kaivaukset ovat kesken, kaupungista ja sen asukkaista tiedetään toistaiseksi vähän. Martínez Castro ja muut alueella vierailleet arkeologit ovat kuitenkin varmoja siitä, että Teocaltitánissa on asunut eri kansoja. 500-luvulta j.a.a. aina 1100-luvulle saakka kaupungissa eli intiaaniheimo, joka hylkäsi alueen todennäköisesti ekologisen katastrofin vuoksi. Samankaltaisen arkkitehtuurin vuoksi on erittäin todennäköistä, että Teocaltitánin ja Teotihuacanin kulttuurien välillä oli vahva yhteys.

Kun espanjalaiset saapuivat Jaliscoon ja lopulta myös Teocaltitániin, kaupunkia asuttivat caxcanez-intiaanit. He olivat asuttaneet alueen noin 1300-luvulla ja vuonna 1542 he taistelivat espanjalaisia vastaan. Espanjalaiset tappoivat suurimman osan heistä. Loput otettiin vangeiksi ja lähetettiin vallatun maan eri osiin orjiksi. Näin caxcanez-intiaanit kadottivat identiteettinsä, yhteisönsä ja kulttuurinsa.

Kuilu menneen ja nykyisyyden välillä
Alkuperäiskansoja ei enää juuri asu Teocaltitánissa. Koska suurin osa kylän asukkaista on espanjalaisten jälkeläisiä, heidän on vaikea ymmärtää intiaanikulttuuri omaksi historiakseen. Martínez Castrolle menneen ja nykyisyyden yhteen nivominen on kuitenkin tärkeää.

–Tavoitteeni arkeologina on kaventaa kuilua eurooppalaisten jälkeläisten ja prehispaanisen kulttuurin välillä, Martínez Castro painottaa.

– Eurooppalaisten jälkeläisten täytyy ymmärtää millaisen historiallisen kehityskaaren myötä heistä tuli meksikolaisia. Ymmärrys historiasta kiinnittää heidät eri tavalla myös aikaan ennen espanjalaisten tuloa.

Teocaltitánin asukkaat ovat kiinnostuneita siitä, mitä kukkulalla tapahtuu. Kylässä liikkuu paljon huhuja arkeologista ja kaivauksista. Villeimmillään kyläläiset uskovat, että pyramidien alta löytyy mittaamattomia aarteita.

– Ajatus aarteesta elää pinttyneesti kyläläisten keskuudessa, vaikka tiedämmekin että Meksikon keskiosassa ei tuohon aikaan työstetty metalleja. Aarteita alueelta on siis turha etsiä, Martínez Castro hymähtää.

Kyläläisten innokkuuden takia intiaanikaupunki on jouduttu eristämään vierailijoilta. Korkealle kukkulalle vie vain yksi polku, jonka puolessa välissä arkeologia avustavat kyläläiset vartioivat intiaanikaupunkia päivin ja öin. Kaivauksista kiinnostuneet kyläläiset läheltä ja kaukaa ovat yrittäneet nousta muinaisen kaupungin raunioille toistaiseksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Martínez Castro painottaa, että ainut syy kaupungin eristämiseen on halu suojella sitä.

– Alussa kyläläiset saivat nousta tutkimusalueelle. Aarteen toivossa he kuitenkin siirtelivät kiviä, hajottivat alkuperäisiä rakenteita ja roskasivat. Sen vuoksi emme enää päästä kaupunkiin ulkopuolisia ihmisiä, ellei jollakulla tutkimusryhmän jäsenellä ole aikaa opastaa ja valvoa heitä.

Teocaltitánin muinainen intiaanikaupunki ei avaa oviaan yleisölle vielä ainakaan viiteen vuoteen. Kuumassa Jaliscon kylässä arkeologit tekevät parhaansa tehdäkseen oikeutusta Teocaltitánille, joka vielä viisisataa vuotta sitten oli hyvin erilainen kaupunki kuin mitä se on tänään.