Artikkelit


Uusi yhteiskunta liikkeellä: APPO ja yhteisöllisyys

Rubén Valencia Nuñez

Juan Manuel Martínez Moreno vapautettu ja julistettu syyttömäksi Brad Willin murhaan

Monista tuomareista koostunut oikeus kokoontui 17. helmikuuta Oaxacan kaupungissa Brad Willin murhasta syytetyn Juan Manuel Martínez Morenon tapauksen uudelleenkäsittelyyn ja vapautti hänet 14 vankilassa vietetyn kuukauden jälkeen.

Guerreron yhteisöpoliisi: integroimista eristämisen sijaan

Guerreron osavaltiossa toimiva yhteisöpoliisijärjestelmä (La Policía Comunitaria) sai alkunsa alkuperäisväestön kyllästymisestä julkisen poliisin korruptoituneisuuteen sekä oikeusjärjestelmän kyvyttömyyteen ja piittaamattomuuteen tutkia rikoksia. Erityisesti Guerreron osavaltiossa ovat olleet jo pitkään jatkuneina ongelmina köyhyys, turvattomuus, jatkuvat väkivaltateot, raiskaukset, huumekauppa ja ryöstöt. Yhteisöpoliisin tarkoituksena on katkaista rikosten kierre ja saavuttaa oikeutta, johon Meksikon valtion järjestelmä ei ole vastannut. 

Kuvareportaasi: Oaxacalaista katutaidetta

Kuvasarja esittelee oaxacalaisen taiteilijakollektiivi ASAROn töitä.

Alkuperäiskansat hakevat yhteistä ääntä

Meksikon‭ ‬110‭ ‬miljoonasta asukkaasta vähintään‭ ‬10‭ ‬miljoonaa kuuluu alkuperäiskansoihin,‭ ‬joihin‭ ‬lasketaan‭ ‬62‭ ‬eri etnolingvististä ryhmää.‭ ‬Suurin osa alkuperäiskansoista‭ ‬elää Etelä-Meksikossa.‭ ‬Yhteisöt sinnittelevät syrjinnän,‭ ‬maaoikeuskiistojen ja köyhyyden kaltaisten ongelmien parissa ja järjestäytyvät puolustamaan oikeuksiaan.

Zapatistinaisten taistelu tasa-arvosta

Kolonialismin myötä alkuperäisväestöjen kyläyhteisöt hajosivat ympäri Latinalaista Amerikkaa ja miesten oli lähdettävä palkkatöihin yhteisöjensä ulkopuolelle. Kotikyliin jääneet naiset eivät oppineet espanjaa ja marginalisoituivat muusta yhteiskunnasta. Juuri heidän ansiostaan alkuperäisväestöjen kielet ja kulttuurit ovat edes osaksi säilyneet. Naiset ovat kuitenkin alisteisessa asemassa myös alkuperäiskansojen oikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta kamppailevissa kansanliikkeissä.

Chiapasin zapatistikapinalliset ja Toinen kampanja

Meksiko on valtava maa sekä maantieteellisesti että väestöllisesti, se koostuu 32 osavaltiosta ja reilusta 109 000 000 asukkaasta. Chiapas on Meksikon eteläisin ja köyhin osavaltio. Sen reilusta 4 miljoonasta asukkaasta noin yksi kolmasosa on mayoja. 1990-luvun puoleen väliin tultaessa luku- ja kirjoitustaidottomuus oli selvästi korkeampi kuin muualla maassa, alle puolella kotitalouksista oli juoksevaa vettä ja vain kolmasosalla oli sähkö. Aliravitsemusprosentti on Meksikon korkein: perusruokavalio koostuu maissista, pavuista ja tortilloista.

Vapautuksen teologia Chiapasissa

Yksi Chiapasin lukuisista sosiaalista ja poliittista uudistusta vaativista liikkeistä on katolisen kirkon piirissä vaikuttava vapautuksen teologia, joka kehittyi 1960-luvulla katolisen papiston alkaessa yhä vahvemmin puolustaa köyhimmän väestönosan oikeuksia.

Emiliano Zapata ja Meksikon vallankumous

Emiliano Zapata (8.8.1879 – 10.4.1919) oli Meksikon vallankumouksen ehkä tunnetuin hahmo. Zapata oli kotoisin Morelosin osavaltiosta ja kampanjoi kyläneuvoston presidentin ominaisuudessa suurmaatilanomistajien anastamien kylien maiden palauttamisen puolesta. Zapatan iskulause oli ”maata ja vapautta”. Zapata esitteli vuonna 1911 radikaalin Ayalan suunnitelman (Plan de Ayala), jossa ehdotettiin ulkomaalaisten omistamien ja maalaiskylistä anastettujen maiden takavarikoimista ja jakamista köyhille viljelijöille.

San Andrésin sopimus ja Meksikon alkuperäiskansojen kamppailu autonomian puolesta

Zapatistien kansallisen vapautusarmeijan EZLN:n ja Meksikon hallituksen väliset rauhanneuvottelut alkoivat syksyllä 1995. Välittäjänä neuvotteluissa toimi kansalaisyhteiskunnan edustajista koottu Kansallisen neuvottelukomissio Conai ja niitä johtamaan perustettiin kaikkien kongressipuolueiden edustajista koostuva Sovinnon ja rauhan komissio Cocopa. Neuvotteluiden oli määrä kestää kuusi kuukautta ja sisältää kuusi kierrosta koskien vihollisuuksien lopettamisen lisäksi teemoja alkuperäiskansojen oikeudet ja kulttuuri, demokratia ja oikeus, hyvinvointi ja kehitys sekä naisten oikeudet.

Bookmark and Share