Teocaltitánin asukkaat ovat aina tienneet, että kylän vieressä oleva suuri kukkula on jollakin tapaa erityinen. Alkuvuodesta 2009 kukkulalla aloitetut arkeologiset kaivaukset osoittivat kyläläisten olleen oikeassa. Kukkulan metsittyneet kummut paljastuivat muinaisen intiaanikaupungin pyramideiksi.

Yksi Chiapasin lukuisista sosiaalista ja poliittista uudistusta vaativista liikkeistä on katolisen kirkon piirissä vaikuttava vapautuksen teologia, joka kehittyi 1960-luvulla katolisen papiston alkaessa yhä vahvemmin puolustaa köyhimmän väestönosan oikeuksia.

Maanomistukseen ja siihen liittyviin kysymyksiin luonnonvarojen hallinasta törmää väistämättä tutustuessaan Meksikon historiaan. Espanjan siirtomaavaltaa motivoi pitkälti luonnonvarojen hallinta ja espanjalaiset valtasivat itselleen niin parhaita viljelymaita kuin mineraaleista rikkaita kaivosalueita. Maakysymys näkyy myös Meksikon vallankumouksen ja Chiapasissa 1994 puhjenneen zapatistikapinan taustalla.

Emiliano Zapata (8.8.1879 – 10.4.1919) oli Meksikon vallankumouksen ehkä tunnetuin hahmo. Zapata oli kotoisin Morelosin osavaltiosta ja kampanjoi kyläneuvoston presidentin ominaisuudessa suurmaatilanomistajien anastamien kylien maiden palauttamisen puolesta. Zapatan iskulause oli ”maata ja vapautta”. Zapata esitteli vuonna 1911 radikaalin Ayalan suunnitelman (Plan de Ayala), jossa ehdotettiin ulkomaalaisten omistamien ja maalaiskylistä anastettujen maiden takavarikoimista ja jakamista köyhille viljelijöille.

Kesäkuun neljäntenätoista päivänä törmäsin opettajaan; todella nöyrään naiseen.

Hän itki.Sanoin hänelle: ”Älä itke, ole vahva. Asiat järjestyvät.
Mennään kotiini ja keitän sinulle kupin kahvia".

Nainen kertoi juosseensa kirkolle, koska sotilaat ajoivat häntä takaa.
Hän oli koputtanut kirkon oveen ja itkenyt:”Päästä minut sisään, ole kiltti.
Avaa ovi, täällä tapahtuu kauheita asioita. Päästäthän minut edes eteiseen".Mutta pappi oli kieltäytynyt.(- - -)