Tammikuussa 2010 Chiapasin osavaltiossa Lacandonin sademetsässä häädettiin reilu sata kahden intiaanikylän asukasta sinne suunnitellun ekoturismikeskuksen tieltä. Häätäjinä toimivat poliisi, armeija ja ympäristösuojeluviraston henkilöstö. Kylät sijaitsevat Montes Azulesin luonnonsuojelualueella Ocosingon kunnassa.

Rubén Valencia Nuñez

Guerreron osavaltiossa toimiva yhteisöpoliisijärjestelmä (La Policía Comunitaria) sai alkunsa alkuperäisväestön kyllästymisestä julkisen poliisin korruptoituneisuuteen sekä oikeusjärjestelmän kyvyttömyyteen ja piittaamattomuuteen tutkia rikoksia. Erityisesti Guerreron osavaltiossa ovat olleet jo pitkään jatkuneina ongelmina köyhyys, turvattomuus, jatkuvat väkivaltateot, raiskaukset, huumekauppa ja ryöstöt. Yhteisöpoliisin tarkoituksena on katkaista rikosten kierre ja saavuttaa oikeutta, johon Meksikon valtion järjestelmä ei ole vastannut. 

Meksikon‭ ‬110‭ ‬miljoonasta asukkaasta vähintään‭ ‬10‭ ‬miljoonaa kuuluu alkuperäiskansoihin,‭ ‬joihin‭ ‬lasketaan‭ ‬62‭ ‬eri etnolingvististä ryhmää.‭ ‬Suurin osa alkuperäiskansoista‭ ‬elää Etelä-Meksikossa.‭ ‬Yhteisöt sinnittelevät syrjinnän,‭ ‬maaoikeuskiistojen ja köyhyyden kaltaisten ongelmien parissa ja järjestäytyvät puolustamaan oikeuksiaan.

Kolonialismin myötä alkuperäisväestöjen kyläyhteisöt hajosivat ympäri Latinalaista Amerikkaa ja miesten oli lähdettävä palkkatöihin yhteisöjensä ulkopuolelle. Kotikyliin jääneet naiset eivät oppineet espanjaa ja marginalisoituivat muusta yhteiskunnasta. Juuri heidän ansiostaan alkuperäisväestöjen kielet ja kulttuurit ovat edes osaksi säilyneet. Naiset ovat kuitenkin alisteisessa asemassa myös alkuperäiskansojen oikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta kamppailevissa kansanliikkeissä.

Meksiko on valtava maa sekä maantieteellisesti että väestöllisesti, se koostuu 32 osavaltiosta ja reilusta 109 000 000 asukkaasta. Chiapas on Meksikon eteläisin ja köyhin osavaltio. Sen reilusta 4 miljoonasta asukkaasta noin yksi kolmasosa on mayoja. 1990-luvun puoleen väliin tultaessa luku- ja kirjoitustaidottomuus oli selvästi korkeampi kuin muualla maassa, alle puolella kotitalouksista oli juoksevaa vettä ja vain kolmasosalla oli sähkö. Aliravitsemusprosentti on Meksikon korkein: perusruokavalio koostuu maissista, pavuista ja tortilloista.

Zapatistien kansallisen vapautusarmeijan EZLN:n ja Meksikon hallituksen välisten rauhanneuvottelujen tuloksena syntyi asiakirja, joka tunnetaan nimellä San Andrésin sopimus. EZLN ja Meksikon hallitus allekirjoittivat sopimuksen 16. helmikuuta 1996, mutta hallitus ei ole toimeenpannut sitä. Sen alkukappaleessa kuulutetaan valtion tarvetta muuttua, jotta Meksikon yhteiskunnan monimuotoisuus hyväksyttäisiin ja alkuperäisväestön oikeudet varsinkin itsehallinnon osalta tunnustettaisiin.

Zapatistien kansallisen vapautusarmeijan EZLN:n ja Meksikon hallituksen väliset rauhanneuvottelut alkoivat syksyllä 1995. Välittäjänä neuvotteluissa toimi kansalaisyhteiskunnan edustajista koottu Kansallisen neuvottelukomissio Conai ja niitä johtamaan perustettiin kaikkien kongressipuolueiden edustajista koostuva Sovinnon ja rauhan komissio Cocopa. Neuvotteluiden oli määrä kestää kuusi kuukautta ja sisältää kuusi kierrosta koskien vihollisuuksien lopettamisen lisäksi teemoja alkuperäiskansojen oikeudet ja kulttuuri, demokratia ja oikeus, hyvinvointi ja kehitys sekä naisten oikeudet.

Virallisesti Euroopan unionin kehitysyhteistyön tavoitteena on taloudellinen ja sosiaalinen kestävä kehitys, kehittyvien maiden integrointi maailmantalouteen ja kamppailu köyhyyttä vastaan. Unionin tarkoitus on myös tukea demokratiaa ja oikeusvaltioita, sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia ja perustavanlaatuisia vapauksia kohdemaissa.