Tammikuussa 2010 Chiapasin osavaltiossa Lacandonin sademetsässä häädettiin reilu sata kahden intiaanikylän asukasta sinne suunnitellun ekoturismikeskuksen tieltä. Häätäjinä toimivat poliisi, armeija ja ympäristösuojeluviraston henkilöstö. Kylät sijaitsevat Montes Azulesin luonnonsuojelualueella Ocosingon kunnassa.

Rubén Valencia Nuñez

Monista tuomareista koostunut oikeus kokoontui 17. helmikuuta Oaxacan kaupungissa Brad Willin murhasta syytetyn Juan Manuel Martínez Morenon tapauksen uudelleenkäsittelyyn ja vapautti hänet 14 vankilassa vietetyn kuukauden jälkeen.

Guerreron osavaltiossa toimiva yhteisöpoliisijärjestelmä (La Policía Comunitaria) sai alkunsa alkuperäisväestön kyllästymisestä julkisen poliisin korruptoituneisuuteen sekä oikeusjärjestelmän kyvyttömyyteen ja piittaamattomuuteen tutkia rikoksia. Erityisesti Guerreron osavaltiossa ovat olleet jo pitkään jatkuneina ongelmina köyhyys, turvattomuus, jatkuvat väkivaltateot, raiskaukset, huumekauppa ja ryöstöt. Yhteisöpoliisin tarkoituksena on katkaista rikosten kierre ja saavuttaa oikeutta, johon Meksikon valtion järjestelmä ei ole vastannut. 

Meksiko käy jo kolmatta vuotta sotaa huumevälittäjiä vastaan. Melkeinpä mitkä tahansa keinot tulevat kysymykseen, kun huumekartellien valtaa pyritään kitkemään. Siviilitkään eivät ole missään vaiheessa välttyneet armeijan ja erikoisjoukkojen mielivallalta. Silti menestystarinat leimaavat huumesodan uutisointia: pidätykset, huume-erien tuhoamiset ja tunnustukset. Totuus on kuitenkin toisenlainen.

Kuvasarja esittelee oaxacalaisen taiteilijakollektiivi ASAROn töitä.

Meksikon‭ ‬110‭ ‬miljoonasta asukkaasta vähintään‭ ‬10‭ ‬miljoonaa kuuluu alkuperäiskansoihin,‭ ‬joihin‭ ‬lasketaan‭ ‬62‭ ‬eri etnolingvististä ryhmää.‭ ‬Suurin osa alkuperäiskansoista‭ ‬elää Etelä-Meksikossa.‭ ‬Yhteisöt sinnittelevät syrjinnän,‭ ‬maaoikeuskiistojen ja köyhyyden kaltaisten ongelmien parissa ja järjestäytyvät puolustamaan oikeuksiaan.

Kolonialismin myötä alkuperäisväestöjen kyläyhteisöt hajosivat ympäri Latinalaista Amerikkaa ja miesten oli lähdettävä palkkatöihin yhteisöjensä ulkopuolelle. Kotikyliin jääneet naiset eivät oppineet espanjaa ja marginalisoituivat muusta yhteiskunnasta. Juuri heidän ansiostaan alkuperäisväestöjen kielet ja kulttuurit ovat edes osaksi säilyneet. Naiset ovat kuitenkin alisteisessa asemassa myös alkuperäiskansojen oikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta kamppailevissa kansanliikkeissä.

Meksiko on valtava maa sekä maantieteellisesti että väestöllisesti, se koostuu 32 osavaltiosta ja reilusta 109 000 000 asukkaasta. Chiapas on Meksikon eteläisin ja köyhin osavaltio. Sen reilusta 4 miljoonasta asukkaasta noin yksi kolmasosa on mayoja. 1990-luvun puoleen väliin tultaessa luku- ja kirjoitustaidottomuus oli selvästi korkeampi kuin muualla maassa, alle puolella kotitalouksista oli juoksevaa vettä ja vain kolmasosalla oli sähkö. Aliravitsemusprosentti on Meksikon korkein: perusruokavalio koostuu maissista, pavuista ja tortilloista.

Kuvasarja esittelee kahvintuotannon arkea Tanetze de Zaragozan kylässä Oaxacan pohjoisessa vuoristossa. Suurin osa kyläläisistä elättää itsensä kahvinviljelyllä. Kun kahvin maailmanmarkkinahinta 90-luvun alussa romahti, monet kylän miehistä joutuivat lähtemään tilapäistöihin joko Yhdysvaltoihin tai Méxicoon. Ryhmä kotikyläänsä jääneitä naisia perusti luomukahviosuuskunnan nimeltä Yu Van, zapoteekin kielellä elävä maa.

Katso kaikki kuvat teksteineen.