Vetoamme Meksikon presidenttiin, hallitukseen ja senaattiin että he lopettavat San Juan Copalan puolisotilaallisen saarron, ampumisen ja miehityksen ja turvaavat sille alkuperäiskansan yhteisönä kuuluvat lailliset oikeudet elämään, ruokaan, elinehtoihin, terveyteen, koulutukseen ja itsehallintoon.

UBISORT järjestön johtaman saarron alaisena viimeisten yhdeksän kuukauden aikana lähes 30 ihmistä on murhattu ja yli 700 ihmisen yhteisön saatavilta on viety riittävä ruoka, vesi, terveyspalvelut ja koulutus. Lisäksi kymmeniä ihmisiä on haavoittunut, raiskattu tai kidutettu.

Sallimalla tämän puolisotilaallisen piirityksen jatkua San Juan Copalan autonomisen yhteisön ympärillä, Oaxacan hallinto on heikentänyt laillista oikeusjärjestystä ja perustavia ihmisoikeuksia humanitäärisen katastrofin mittasuhteisiin.

28. heinäkuuta 2010 Meksikon senaatti kehotti Oaxacan ja liittovaltion hallintoja "palauttamaan yleisen järjestyksen ja laillisen oikeusjärjestyksen tähän kunnalliseen yhteisöön", San Juan Copalaan.

Laillinen järjestys voidaan palauttaa vain lakkauttamalla laiton saarto ja turvaamalla San Juan Copalan autonomiseen yhteisöön ihmisoikeudet sen väkivallan, nälän ja kuoleman uhassa eläville asukkaille.

On hyvin huolestuttavaa havaita Oaxacan hallinnon toimien päinvastoin vain lisäävän perustuslaillisten oikeuksien ja laillisen oikeusjärjestyksen loukkauksia San Juan Copalassa:

30. heinäkuuta Oaxacan osavaltion poliisi ja salainen poliisi tukivat UBISORT:in puolisotilaallisten joukkojen tunkeutumista San Juan Copalaan ja sen kaupungintalon laitonta valtausta, jonka yhteydessä myös pakkovalloin kaapattiin Alfredo Martinez Gonzales ja Hipólito Merino, jotka ovat yhä kadoksissa. Hyökätessään yhteisöön poliisin tukemina, puolisotilaalliset joukot myös ampuivat ja haavoittivat vakavasti kahta Triqui siskosta Selena ja Adela Ramirez Lopezia.

Luodit lävistivät 17-vuotiaan Selenan keuhkot ja vahingoittivat 15-vuotiaan Adelan sisäelimiä heidän osallistuessaan naisista ja lapsista koostuvaan ihmismuuriin, yrittäen puolustaa kaupungintaloaan. Adela on ollut koomassa luoti selkärangassaan ja on halvaantunut eikä lääkärin mukaan pysty enää kävelemään.

Oaxacan osavaltio on siten vastuussa laittoman väkivallan tukemisesta, joka on johtanut perustuslain, ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten vakaviin rikkomuksiin.

Jos Meksiko ja sen senaatti hyväksyvät tämän UBISORTin puolisotilaallisten joukkojen toteuttaman saarron, väkivallan ja kaupungintalon valtaamisen osaksi Meksikon perustuslaillista oikeusjärjestystä, tämä antaa lisää tilaa tappamiselle, pahoinpitelyille, uhkauksille, korruptiolle, huhuille ja Copalan ja muiden Oaxacan alueiden paramilitarisoinnille.

Laillista oikeusjärjestytä ei palauta vaan murentaa yhä lisää se, että aseistetut puolisotilaalliset UBISORT:in joukot valtaavat väkivalloin kaupungintalon osavaltion poliisivoimien tuella. Miksi poliisi tuki UBISORT:in toimintaa, joka on laittomasti saartanut, ampunut ja uhannut väkivallalla ihmisiä 9 kuukautta?

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun, muiden YK:n virastojen ja paikallisten ihmisoikeuskeskusten mukaan UBISORT on puolisotilaallinen ryhmä, mikä kansainvälisesti merkitsee sitä, että organisaation ja osavaltion viranomaisten, armeijan tai poliisivoimien välillä on yhteys.

Tämä merkitsee, että liittovaltion hallituksen on vastattava saarron välittömästä purkamisesta ja riippumattoman tutkimuksen teettämisestä saarrosta ja Oaxacan hallinnon roolista sen salliessa laittoman puolisotilaallisen saarron jatkua yhdeksättä kuukautta.

Niin kauan kun tätä ei ole tehty, Oaxacan hallinnon toimet San Juan Copalan suhteen ovat puolueellisia ja loukkaavat lisääntyvässä määrin ihmisoikeuksia ja laillista oikeusjärjestystä.

Laillisen oikeusjärjestyksen palauttamiseksi San Juan Copalaan, Meksikon ja sen liittovaltion viranomaisten tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

1. Lopettaa välittömästi San Juan Copalan puolisotilaallinen saarto, tulitus ja kaupungintalon valtaus ja purkaa UBISORT:in puolisotilaallinen toiminta/ toimintavalmius.

2. Palauttaa välittömästi Maria Rosa Francisco, Alfredo Martinez González ja Hipólito Merino elossa perheidensä luo. Maria katosi 26.7. ampumavälikohtauksessa ja miehet kaapattiin laittomasti 30.7.

3. Varmistaa nuorten siskosten Selena ja Adela López Ramirezin kiireellinen ja asianmukainen hoito heidän haavoituttuaan vakavasti poliisin tukemassa UBISORT:in ja MULT:in hyökkäyksessä,

4. Varmistaa hallinnon täyttämättä jääneiden laillisten velvollisuuksien toteuttaminen koskien oikeuksia ja itsehallintoa, joihin myös San Juan Copalan alkuperäiskansayhteisöllä on oikeus seuraavien säädösten mukaisesti: Oaxacan perustuslain artiklat 16, 25, 112, 113 V, Meksikon perustuslain alkuperäiskansoja koskevan lain 2. artikla, Oaxacan alkuperäiskansalain artiklat 3, 4, 7, 8, 12, 30, 34, 36, 51, 53, YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksen artiklat 6.1.,7,12.1,17-22 ja taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien sopimuksen artiklat 1.2, 11, 12, 13.2, sekä ILO-sopimuksen 169 artiklat 2, 5-8, 12, 14-15, 25-27. Näitten artiklojen vaatimukset on esitetty oheisessa liitteessä.

5. Turvata humanitaarisen avun kuljetus San Juan Copalan autonomiselle yhteisölle, takaamaan yhteisön oikeudet ruokaan, veteen, terveyteen, suojaan, koulutukseen ja muihin perustarpeisiin.

6. Taata rikosten silminnäkijöiden ja ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuus, mukaan lukien Wilfrido Mayrén Peláez, joka tunnetaan nimellä isä UVI.

7. Varmistaa riippumaton tutkimus lähes 30 murhasta ja muista ihmisoikeusrikkomuksista, joita on suoritettu saaretun alkuperäiskansan yhteisön alueella viimeisen yhdeksän kuukauden aikana ja saattaa tekijät vastuuseen – mukaan lukien Jyri Jaakkolan ja Bety Carinon murhat 27. huhtikuuta.

8. Varmistaa riippumaton tutkimus Oaxacan viranomaisten toimista, jotka tukivat väkivaltaista puolisotilaallista tunkeutumista Copalaan ja sen kaupungintalon valtausta ja sallivat puolisotilaallisen piirityksen ja rikkomusten jatkua yhdeksän kuukauden ajan.

Pyydettäessä turvaamaan humanitäärisen avun kuljetus Copalaan 300:n poliisin voimin tai tutkimaan puolisotilaallisten joukkojen siellä tekemät murhat, Oaxacan johto ei suorittanut murhan tutkimuksia riittävän nopeasti ja esti humanitäärisen avun pääsyn alueelle – ilmoittaen alueelle menon olevan liian vaarallista poliisivoimille kun alueella havaittiin laitonta ammuskelua. Mutta voiko 300:lle poliisille olla vaarallisempaa käydä alueella tutkimassa tai turvata humanitäärisen avun toimittamista alueelle, kuin yhteisölle elää alueella yhdeksän kuukauden ajan ilman mitään suojelua rikollisen piirityksen saartamana.

Jos alueelle meno rikostutkintaa varten tai yleisten teiden käytön turvaamiseksi ihmisten perustarpeisiin olisi ollut liian vaarallista jopa 300 poliisin joukolle, niin miten nyt, vastaavana säilyneessä turvallisuustilanteessa, 120-200 poliisia voikin tulla alueelle hetkessä tukemaan puolisotilaallisten joukkojen tunkeutumista alueelle ja kaupungintalon laitonta ja väkivaltaista valtausta – selityksenä UBISORT:in toimijan murhan selvittäminen? Oliko murhien selvittäminen tullut hetkeksi niin turvalliseksi, että poliisi voi jopa tukea puolisotilaallisten joukkojen tulitusta aseettomia nuoria naisia kohti – ilman ongelmia poliisien turvallisuudelle? Ja oliko poliisille turvallista tulla alueelle vain siksi hetkeksi, kun UBISORT tarvitsi poliisia tukemaan puolisotilaalliseta hyökkäystä – ja oliko poliisille taas heti tämän jälkeen liian vaarallista turvata alueella julkisten teiden käyttöä ihmisten perustarpeisiin tai tutkia UBISORT:in toteuttaman piirityksen aikana tehtyjä murhia?

UBISORT tunnetaan laajalti ryhmänä, joka tukee Oaxacan PRI:tä, joka on osavaltiota hallitseva puolue. ”Poliisi suojeli vain puolisotilaallisia joukkoja”, jotka valtasivat kaupungintalon, josta käsin heidän aseensa hallitsevat Copalan katuja niin, että ”yli 150:n yhteisössä elävän perheen henki on vaarassa”, kertoi triqui-nainen. (http://www.noticiasnet.mx/portal/principal/appo-se-manifiesta-para-denun...)

Vahingoitettuaan Copalan ihmisiä laittomalla saarrolla ja ampumisella, 13.8. UBISORT toi valloitettuun kaupungintaloon ihmisiä "kymmeneltä alueelta". Se esitti nämä UBISORT:in sympatisoijat virheellisesti valtuutetuiksi tekemään päätöksiä "San Juan Copalan asukkaina" ja valitsemaan UBISORT:in Mauro Vázquez Ramírezin Copalan edustajaksi (http://www.xeouradio.com/2010/08/13/tiene-san-juan-copala-nuevo-agente-m...). Hallinto ei voi legitiimisti hyväksyä tällaista väärin valittua edustajaa.

Se, että viranomaiset eivät ole noudattaneet velvollisuuttaan lopettaa San Juan Copalan puolisotilaallinen saarto, tulitus, laiton miehitys ja militarisointi, rikkoo saarretun Copalan asukkaiden ihmisoikeuksia elämään, turvaan, ruokaan, veteen, terveyteen, koulutukseen, ajatuksen ja sanan vapauteen, liikkumisvapauteen ja triqui kansan omia elinehtoja koskevaa itsemääräämisoikeutta.

Näiden oikeuksien turvaaminen kaikille on laillisen oikeusjärjestyksen perusedellytys. Jos niitä ei turvata yhdenvertaisesti myös San Juan Copalan autonomisen kunnan asukkaille, vaan hallinto sallii laittoman saarron rikkoa näitä perusoikeuksia, tämä tekee Meksikon hallinnon osasyylliseksi näihin rikkomuksiin.

Laillinen oikeus voi toteutua nykyistä paremmin perustuslaillisen järjestyksen mukaisena vain jos perusoikeudet ja - vapaudet, toteutetaan myös San Juan Copalan autonomiselle yhteisölle, kuten on esitetty oheisessa liitteessä "What does the Rule of Law in San Juan Copala demand from Mexico".

20.8.2010, Finland

- Friends of Jyri Jaakkola -verkosto

- Uusi Tuuli ry

- Maailmankauppojen liitto ry

- Maattomien ystävät ry

- Maan ystävät ry

- Etnia ry

- Pääskyt ry

- Emmaus Jokioinen ry

- Maailmankauppa Aamutähti ry

- Amandamaji ry

- Suomen Mikroluotto Oy

- Attac Suomi ry

- Shalin Suomi ry

- Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry

Yhteydenotot ja lisätietoja: friendsofjyri@gmail.com

Vetoomus on lähetetty seuraavillle Meksikon viranomaisille:

- Felipe de Jesús Calderón Hinojosa, Meksikon presidentti

- José Francisco Blake Mora, hallituksen sihteeri

- Meksikon senaatin jäsenet

- Arturo Chávez Chávez, yleinen syyttäjä

- Raúl Plascencia Villanueva, Meksikon kansallisen ihmisoikeuskomission puheenjohtaja

- José Antonio Guevara Bermúdez, ihmisoikeuksien edistämisen ja puolustamisen yksikön johtaja

- Juan José Gómez Camacho, Meksikon pysyvä edustusto YK:ssa, Genevessä

- Sandra Camila Fuentes-Berain Villenave, Meksikon edustaja EU:ssa

Kopiot:

- Navanethem Pillay, YK:n ihmisoikeuskomissaari

- Santiago Cantón, Väli-Amerikan ihmisoikeuskomission sihteeri

- James Aanaya, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien ja vapauksien erityisraportoija

- Margaret Sekaggya, YK:n ihmisoikeuspuolustajien erityisraportoija

- Alberto Brunori, YK:n ihmisoikeuskomissaarin Meksikon edustaja

- Tarja Halonen, Suomen tasavallan presidentti

- Ulla Marianna Vaisto, Suomen suurlähetystö Meksikossa

- Mariano Machain, Amnesty Internationalin kansainvälisen sihteeristön Meksiko ryhmä